Ilmoittajansuojeludirektiivin ns. whistleblower-direktiivi täytäntöönpanoa on valmisteltu Oikeusministeriön sekä Työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantaisissa työryhmissä.
Direktiivin johdosta Suomeen on valmisteilla kokonaan uusi ilmoittajansuojelua koskeva laki. Alun perin säätelyn piti tulla voimaan joulukuussa 2021, mutta taustalla olevan EU-sääntelyn laajuuden sekä lausuntokierroksella saadun runsaan palautteen vuoksi lain valmistelu on viivästynyt. Tällä hetkellä lakia koskevan hallituksen esityksen arvioidaan etenevän eduskuntaan viikolla 38/2022. Lain voimaantulo siirtyy loppuvuoteen 2022.
Direktiivin tarkoituksena on säätää yhdenmukaiset vähimmäisvaatimukset ilmoittajien suojelulle julkiselle ja yksityiselle sektorille koko Euroopan unionin alueella ja se velvoittaa jäsenvaltioita säätämään ilmoittajan suojelusta. Direktiivi sisältää sääntelyä mm. ilmoittajalle annettavasta suojasta sekä ilmoituksen vastaanottamiseen ja käsittelyyn liittyvistä yritysten velvoitteista.
Valmisteilla oleva sääntely velvoittaisi yksityisen sektorin oikeushenkilöt, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 50 työntekijää perustamaan sisäisen ilmoituskanavan, jota käyttäen yrityksen henkilöstö ja yritykseen työnsä kautta yhteydessä olevat tahot voivat tehdä ilmoituksia yrityksen toiminnassa havaitsemistaan rikoksista tai rikkomuksista. Alle 50 työntekijän yritykset voisivat myös ottaa käyttöön vapaaehtoisesti sisäisen ilmoituskanavan. Sääntely asettaisi sisäiselle ilmoituskanavajärjestelylle minimiedellytykset ja ilmoituksen vastaanottajalle tietyt toimintavelvoitteet. Ilmoituksen voisi tehdä myös ulkoiseen viranomaiskanavaan mm. silloin, jos sisäistä ilmoituskanavaa ei ole käytettävissä. Sääntely antaisi vahvan suojan vilpittömässä mielessä ilmoituksen tehneelle henkilölle ilmoituksen kohteen vastatoimia vastaan. Myös ilmoituksen kohdetta suojattaisiin vahingoittamistarkoituksessa tehdyiltä perättömiltä ilmoituksilta.
Ilmoittajansuojaa ei ole ennen lain voimaantuloa
Väärinkäytöksen ilmoittajalle ei voida antaa ilmoittajansuojelulain mukaista oikeussuojaa ennen kuin kansallinen laki on tullut siirtymäsäännöksineen voimaan. Tästä syystä myöskään tulevan ilmoittajansuojelulain mukaisia ilmoituskanavia ei ole tarkoituksenmukaista perustaa ennen kuin laki tulee voimaan. >> Lue lisää Oikeusministeriön sivuilta.
💡 Koulutusta aiheesta
Meille kouluttajana sekä järjestäjänä on tärkeää tarjota hyödyllistä, informatiivista ja korkealaatuista koulutusta. Hallituksen esitykseen on odotettavissa merkittäviä muutoksia ennen sen esittelemistä eduskunnalle, ja jotta voimme varmistua siitä, että koulutuksessa annettava tieto on ajantasaista ja koulutukseen osallistuminen osallistujille hyödyllistä, järjestämme koulutuksen vasta sitten, kun HE:n sisältö on varmistunut.
Koulutuksemme ajankohtaa on siirretty useampaan kertaan lain valmistelun viivästymisen vuoksi, mutta tässä ajattelemme erityisesti osallistujien intressiä, joille haluamme pystyä tarjoamaan oikeasti arvokasta ja paikkansapitävää tietoa.
Koulutuksessa luennoi EK:n asiantuntija Katja Miettinen, joka on toiminut EK:n edustajana lakiesitystä valmistelleessa TEM:n työryhmässä. Seuraamme lain valmistelun etenemistä ja tiedotamme heti, kun hallituksen esitys on annettu.
#ilmoittajansuojelulaki #ilmoituskanava #whistleblowingdirektiivi #whistleblower