Määräaikaiset työsopimukset herättävät säännöllisesti kysymyksiä työnantajien keskuudessa. Työsopimuslain säännökset ovat tarkkoja, mutta käytännön soveltaminen tuo mukanaan haasteita. HR-ammattilaiset ja esihenkilöt kohtaavat päivittäin tilanteita, joissa määräaikaisuuden perusteet ja niiden oikea tulkinta ovat avainasemassa.
Nykypäivän työelämässä määräaikaisten työsopimusten merkitys on korostunut entisestään. Yritykset tarvitsevat joustavuutta muuttuvassa toimintaympäristössä, mutta samalla lakisääteisten vaatimusten noudattaminen on ensiarvoisen tärkeää.
Mikä on määräaikainen työsopimus ja milloin sitä voi käyttää
Määräaikainen työsopimus eroaa toistaiseksi voimassa olevasta työsuhteesta rajallisen keston vuoksi. Määräaikaisuuden perusteet määritellään työsopimuslain 1 luvun 3 §:n mukaan.
Määräaikaisia työsopimuksia koskevien lakimuutosten on suunniteltu tulevan voimaan 1.4.2026. Suunniteltujen muutosten mukaan työnantaja voisi tehdä määräaikaisen työsopimuksen enintään vuoden ajaksi ilman perusteltua syytä.
Nykyisessä sääntelyssä määräaikaisuus edellyttää pääsääntöisesti perusteltua syytä, ja työnantajan tulee pystyä osoittamaan, miksi kyseessä oleva työtehtävä tai tilanne edellyttää määräaikaista sopimusta.
Yleisiä perusteita ovat sijaisuudet, määräaikaiset projektit, kausiluonteiset työt ja harjoittelujaksot. Henkilöstöhallinto joutuu usein arvioimaan, täyttyvätkö lakisääteiset edellytykset kussakin yksittäistapauksessa.
Miksi määräaikaiset työsopimukset ovat ajankohtaisia työnantajille
Työmarkkinoiden nopeat muutokset tekevät määräaikaisista sopimuksista yhä tärkeämmän työkalun. Digitalisaatio, projektipohjainen työskentely ja asiakkaiden muuttuvat tarpeet vaativat yrityksiltä ketteryyttä resurssien hallinnassa.
Joustavuuden tarve ei kuitenkaan poista velvollisuutta noudattaa lain vaatimuksia. Työnantajat hakevat tasapainoa liiketoiminnan tarpeiden ja työntekijöiden oikeuksien välillä.
Keskeiset haasteet määräaikaisten työsopimusten käytössä
Yleisimmät ongelmat liittyvät perustellun syyn arviointiin ja dokumentointiin. Monet työnantajat kamppailevat sen kanssa, miten perustella määräaikaisuus riittävän tarkasti. Toinen merkittävä haaste on ketjutussäännösten ymmärtäminen ja niiden soveltaminen käytännössä.
Lakisääteisten edellytysten noudattamisen vaikeudet korostuvat erityisesti pienemmissä yrityksissä, joissa HR-osaaminen saattaa olla rajallista.
Määräaikaisen työsopimuksen päättyminen ja jatkaminen
Työsopimus päättyy sovitun määräajan päättyessä ilman erillistä irtisanomista. Uusiminen edellyttää nykyisessä sääntelyssä perusteltua syytä, ja ketjutussäännökset asettavat rajat peräkkäisille määräaikaisille sopimuksille.
Erityistä huomiota vaatii tilanne, jossa määräaikainen työsuhde muuttuu lain nojalla toistaiseksi voimassa olevaksi.
Aihetta käsitellään tarkemmin reaaliaikaisessa webinaarissa, joka tarjoaa syvempää ymmärrystä näihin käytännön kysymyksiin. Ilmoittaudu mukaan webinaariin saadaksesi ajankohtaista tietoa määräaikaisten työsopimusten käytöstä.